Mapuche, joka teki historiaa

Mapuche-kansan jäsen, tutkija ja poliitikko Elisa Loncón oli osallisena Chilen perustuslakiuudistuksessa, joka melkein onnistui. Prosessi ja sen epäonnistuminen kertovat alkuperäiskansojen ja valtion jännitteisestä suhteesta.  Vuonna 2019 chileläiset olivat saaneet tarpeekseen. Pääkaupunki Santiagossa syntyi protesteja, jotka kasvoivat nopeasti maanlaajuisiksi mielenosoituksiksi. Suuri syy kuohuntaan oli eriarvoisuuden perintö, jonka maata vuosina 1973–1990 hallinnut diktaattori Augusto Pinochet jätti jälkeensä.… 

The post Mapuche, joka teki historiaa appeared first on AntroBlogi.

Antropodi: Tasa-arvo ei synny tyhjiössä – keskustelua tasa-arvosta naistenpäivän innoittamana

Virallista YK:n kansainvälistä naistenpäivää juhlitaan 8. maaliskuuta. Ihanaa naistenpäivää kaikille!  Jaksossa keskustellaan tämän vuoden naistenpäivän teemasta inspiroituneina tasa-arvosta: mitä tasa-arvo oikeastaan tarkoittaa ja miten sitä voi edistää yliopistomaailmassa? Jaksossa vieraana kulttuuriantropologi ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija Taina Cooke. Taina kertoo, miksi tasa-arvotyön parissa työskenteleviä ihmisiä oikeastaan tarvitaan, mitä tasa-arvon eteen Oulun yliopistossa on jo tehty ja… 

The post Antropodi: Tasa-arvo ei synny tyhjiössä – keskustelua tasa-arvosta naistenpäivän innoittamana appeared first on AntroBlogi.

Myydäänkö teillä alkoholia? Syyrian vallankumouksen tulkitseminen islamin kautta

Länsimaiden tapa tulkita Lähi-idän konflikteja uskonnon kautta voi kääntyä alkuperäistä tavoitetta vastaan ja vahvistaa jakolinjoja.

The post Myydäänkö teillä alkoholia? Syyrian vallankumouksen tulkitseminen islamin kautta appeared first on AntroBlogi.

Ehta erakko pihan ehosteena

Melankolia liitettiin 1700-luvun Britanniassa emotionaaliseen syvyyteen ja viisauteen. Eräs melankolisuuden ilmentymä oli puutarhaerakko.

The post Ehta erakko pihan ehosteena appeared first on AntroBlogi.

Kielimallien kulttuurisodat

Kielimallien määrän kasvaessa niiden kulttuurierot ja erilaiset poliittiset kannat tulevat entistä selvemmin esiin.

The post Kielimallien kulttuurisodat appeared first on AntroBlogi.

Amerikka ensin -politiikka lisää kärsimystä

Trumpin Amerikka ensin -politiikalla ja kehitysyhteistyövarojen jäädytyksellä on vakavat seuraukset keskinäisriippuvaisessa maailmassa.

The post Amerikka ensin -politiikka lisää kärsimystä appeared first on AntroBlogi.

Antropodi: Kovaa työtä Papua-Uusi-Guineassa – vieraana Tuomas Tammisto   

Antropologi Tuomas Tammisto kertoo tässä jaksossa juuri ilmestyneestä teoksestaan Hard Work: Producing places, relations and value on a Papua New Guinea resource frontier (2024). Miten Tuomas päätyi Papua-Uusi-Guineaan, ja millaista kenttätyö paikallisten mengenien parissa on ollut? Jaksossa Tuomas myös kertoo, mitä erityistä Papua-Uusi-Guinean mengenien ympäristösuhteessa on. Entä mitä mengenien mielestä on kova työ? Lisäksi jaksossa… 

The post Antropodi: Kovaa työtä Papua-Uusi-Guineassa – vieraana Tuomas Tammisto    appeared first on AntroBlogi.

Numeroiden ominaisuuksista

Tuntevatko kaikki ihmiset kaikkialla samat numerot, vai ovatko numerot kielen tapaan kulttuurisidonnaisia käsitteitä?

The post Numeroiden ominaisuuksista appeared first on AntroBlogi.

Antropodi: AntroBlogista tiedonpolitiikkaa

Onko olemassa aktivismiantropologiaa? Entä millaista keittiöantropologia voisi olla? Keskustelua tiedonpolitiikasta, tiedeviestinnästä ja tieteen yleistajuistamisesta AntroBlogin päätoimittajien Saara Toukolehdon ja Niina Aholan kanssa. Kuuntele podcast-alustoilla: Mikä Antropodi? Antropodi on Suomen Antropologisen Seuran toimittama podcast-sarja, jota julkaistaan yhteistyössä AntroBlogin kanssa. Sarja käsittelee ajankohtaisia ja ajattomia antropologisia aiheita, kuten tuoreita tutkimuksia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä, opetusta ja työelämää.… 

The post Antropodi: AntroBlogista tiedonpolitiikkaa appeared first on AntroBlogi.

Olemme apartheidista vapaa alue

Sitoudumme kansainvälisen BDS-liikkeen boikotteihin ja tuemme palestiinalaisten kamppailua ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja vapauden puolesta.

The post Olemme apartheidista vapaa alue appeared first on AntroBlogi.

Nimetön on kommentoinut artikkelia Thermacell normalisoi luontokatoa

Rakenteellinen normalisointi kuulostaa hienolta. Mitä se tarkoittaa? Miksi tässä on kyse rakenteellisesta normalisoinnista eikä tavallisesta normalisoinnista?

Mikko Rintasaari on kommentoinut artikkelia Eläinsatuja ei tule esittää tieteenä

<p><a href="https://antroblogi.fi/author/eemin/" rel="ugc">@EemiN</a> Mutasen kolumni oli tosiaan melkoinen pohjanoteeraus. Terveisin biologi.</p>

Nimetön on kommentoinut artikkelia Eläinsatuja ei tule esittää tieteenä

Kiitos, kiitos todella. Arvostan työtä, jonka teitte näin kattavan vastatekstin kirjoittamiseksi. Kun lukee Mutasen soopaläjän kaltaisia kommentteja, tuntee olonsa aika hirveäksi. Teidän tekstinne lukeminen oli puhdistavaa ja merkityksellistä. Hyvää kevättä!

Alina on kommentoinut artikkelia Tavara on rakas vihollinen

Tämä tavaroiden omistaminen ja niistä luopuminen ovat kyllä erikoisia ilmiöitä, olen tämä huomannut jo ihan omalla kohdallani. Ihmiselle todellakin voi kertyä tavaraa niin, ettei omat tilat riitä niille, jos vaikka ihminen muuttaa uuteen pienempään asuntoon. Mielummin hän vuokraa varaston ylimääräisille tavaroilleen, kuin olisi valmis luopumaan niistä heti.

Anja on kommentoinut artikkelia Ympäristötietoisen viimeinen matka

Onpa kiva lukea, että Suomessa hautaustoimistossa puhutaan ekologisesta hautauksesta. Itse voisin ottaa vastaan tuollaisen englantilaisen luonnollisen hautauksen. Tämä on kyllä mielenkiintoinen lähestymistapa hautajaisiin ja kuolemaan, kiitos kirjoituksesta.

Hakim Mohamed on kommentoinut artikkelia Suomalainen media on epäonnistunut Palestiina-uutisoinnissaan

Kiitos erittäin arvokkaasta analyysistäsi liittyen suomalaisen median tapaan uutisoida Palestiinan tapahtumista. Artikkeli artikuloi osuvasti niitä ajatuksia, joita on tullut mieleen Israelin hyökkäyksen uutisointia seuratessa. Kuten kirjoituksessasi mainitset, Israelin väkivaltaisuuksista uutisoidaan kuin ne olisivat puhtaasti vastatoimia Hamasin lokakuiselle terrori-iskulle. Näin historian opiskelijana tässä kiinnittyy vääjäämättä huomio kontekstin puutteeseen. Ihan kuin ei palestiinalaisten vuosikymmeniä kokema miehitys olisi mikään huomionarvoinen seikka. Miehitys, jossa on näet yhtälailla käytetty terroria. Uutisoinnin historiattomuus ja sanavalinnat auttavat luomaan tietynlaisen narratiivin, joka palvelee Israelin tavoitteita. Jutussasi pyrit onnistuneesti murtamaan tätä tietoisesti nostamalla esiin uutisoinissa esiintyviä virheellisiä olettamuksia, jotka juontavat juurensa Israelin propagandasta. Kerronnallisten tekniikoiden ja historiattomuuden lisäksi uutisoinnissa hiljennytään tietyistä seikoista. Esimerkiksi pääministeri Netanyahun viittaaminen amalekilaisiin eräässä puheessaan on erittäin huolestuttavaa sille, joka sen tarkoituksen tuntee. Silti siitä ei ole ainakaan mainittu Helsingin sanomissa mitään. En ole muutenkaan suomalaisessa uutisoinnissa törmännyt useisiin Israelin viranomaisten lausumiin, joilla yllytetään palestiinalaisten kansanmurhaan. En tiedä, kuinka tietoista tämä hiljentyminen on, mutta on ilmeistä, että se palvelee Israelin palestiinalaisiin kohdistamaa väkivaltaa ja terroria.

Anja on kommentoinut artikkelia Kuoleman koneistot ennen ja nyt

Mielenkiintoinen pohdintaa ja tietoa tässä kirjoituksessa ihmisen kuolemaan liittyen. Hautajaisten järjestämisestä on meilläkin kokemusta, kun mieheni isä kuoli pari vuotta sitten, hän oli juuri tällainen "kunhan kuoppaan heitätte" -tyyppi. Tuolloin tuli meillekin selväksi, kuinka säännelty asia ihmisen hautaaminen onkaan.

Alina on kommentoinut artikkelia Kauniit hampaat eivät aina ole valkoiset

Olipa mielenkiintoinen artikkeli hampaiden kauneuskäsityksistä eri puolilla maailmaa, kiitos tästä näkemyksiä laajentavasta kirjoituksesta. Hammaslääkäri ei taitane nykypäivänä mielellään tällaisia hampaiden viilaamisia tehdä. Itse kyllä suosin edelleen valkeita ja suoria hampaita, mutta joskus olen nähnyt teräväksi viilattuja hampaita televisiosta ja ihmetellyt niitä, nyt sain selityksen näille.

Katri Vihma on kommentoinut artikkelia Oman navan kaivelua vai välttämätön osa tutkimusta? Huomioita refleksiivisyydestä 

Todella hyvä teksti! On tosi tärkeää, että näistä asioista kirjoitetaan ja puhutaan yleistajuisesti. Refleksiivisyyden kimuranttiutta lisää vielä se, jos tiedon paikantuneisuudella ajatellaan olevan myös ontologisia vaikutuksia (eli että me - niin tutkijat kuin kaikki muutkin - uudelleentuotamme tiettyä todellisuutta tai todellisuuksia puheidemme ja tekojemme kautta). Tämä asettaa ihan uudenlaisia haasteita mahdollisimman eettisille tiedon rakentamisen tavoille ja toisaalta korostaa sitä, että kaikki pyrkimyksemme ovat väistämättä epätäydellisiä - mikä ei tietenkään vähennä esimerkiksi kriittisen (itse)refleksiivisyyden merkitystä. Poliittiseen ontologiaan itsensä asemoivilla tutkijoilla, kuten Mario Blaserilla ja Arturo Escobarilla, on kiinnostavia pointteja tähän liittyen (Blaserin teos "Storytelling Globalization from the Chaco and Beyond" vuodelta 2010 käsittelee aihetta juuri etnografisen tutkimuksen näkökulmasta).

Vesa on kommentoinut artikkelia Neurokirjo venyttää normaaliuden rajoja

Näin aikuisena diagnoosin saaneena autistina tuon sarjan suurin puute on, että sinne on valittu stereotyyppinen kavalkadi autisteja: nuoria ja nuorena diagnoosin saaneita. Ymmärrän ettei kaikkia voida ottaa mukaan, mutta olisi siellä voinut olla vaikka autistinen isoäiti, yksinhuoltaja tai toimitusjohtaja. Korostan, että tämä ei ole ohjelmassa esiintyvien henkilöiden vika, he ovat mainioita tyyppejä ja toivon heille kaikkea parasta.